Mielikuvaelämä

Nopeusrajoitus - Mitä siitä?

Yllättävän monet ajajat eivät näytä juurikaan regoivan nopeusrajoituksiin. Syystä tai toisesta he eivät ehkä lainkaan huomaa niitä? Huomasivat tai eivät, he eivät niitä kuitenkaan noteeraa. - Mistä heidän liikennemielikuvansa voisi johtua? Voitaisiinko sitä kenties muuttaa asiallisella informaatiolla?

Ajan Tuusulan moottoritietä pohjoiseen. Nopeusrajoitus on 100 kmh. Pahan tapani mukaan ajan mittarin näyttämää 110 kmh. Todellinen nopeus lienee jossain 105 kmh:n vaiheilla. Ohittelen autoja, jotka ajavat selvästi hitaammin. Kunnes...

Kunnes lähestyy Ruotsinkylän risteys. Sitä ennen nopeusrajoitus putoaa 80 kmh:iin. Vaikka rajoitus vielä hyvän matkaa onkin 100 kmh, niin minun ei enää kannata lähteä ohittamaan hitaampia. 80:n alueelle tullessa ne nimittäin jatkavat entistä nopeuttaan, enkä enää pääsekään niistä ohi ajamalla mittarinopeutta 90 kmh. Lisäksi muutama viimeksi ohittamani joka tapauksessa ajaa ohitseni vanhalla nopeudellaan.

Sama ilmiö kun ajan Järvenpäästä etelään Keravalle: 80:n alueella saan lähes aina köröttää kilometrikaupalla hidastelijan perässä, joka ajelee likipitäen aiemman 60 kmh -rajotuksen mukaan. Ohi ei pääse, sillä tie on mutkikas, kapea, keltaisten sulkuviivojen koristama ja täynnä vastaantulijoita. Vaan kun saavutaan Krapihovin 50 kmh:n rajoitusalueelle, hidastelija häipyy kaukaisuuteen. Se ei edelleenkään muuta nopeuttaan.

Tuntuu siltä kuin monet, monet ajajat eivät lainkaan reagoisi nopeusrajoituksiin, vaan ajavat koko ajan samaa tasaista nopeutta. Nopealla alueella se merkitsee harmillisen hidasta etenemistä, ja hitaammalla alueella selvää ylinopeutta. Millaiseen mielikuvaan tämä käytös voi perustua?

Mahdollisesti nämä kuljettajat eivät lainkaan tule edes ajatelleeksi, että nopeudet rajoitetaan tietoisesti sen mukaan, että ajajat tarvittaessa ehtisivät reagoida alueella poukkoileviin lapsiin, koiriin, sivuteiltä tuljiohin yms; ja että toisaalta korkean rajoituksen alueella olisi tarkoitus tehdä matkaa, ei körötellä maisemia ihailemassa tai kännykkään jaarittelemassa.

Olisiko niin, että nämä ajajat - mahdollisesti sitä itse edes tajuamatta - pyrkivät tasaiseen etenemisvauhtiin. Se saattaisi silloin merkitä pyrkimystä minimoimaan ajamiseen käytettävä energia. Mahdollisesti jopa pyrkimystä minimoimaan ajamiseen tarvittava keskittyminen. Ajetaan ikäänkuin silmät ummessa ja mieli unessa.

Onkohan siitä mitään selvitystä, onko tasaisella mieli unessa ajamisella vaikutusta onnettomuusalttiuteen? Ja jos on, mahtaisiko ajajien ajotapaan voida vaikuttaa vaikutamalla heidän mielikuvaansa liikenteen lainalaisuuksista? Voidaanko asenteita (mielikuvamaailmaa) kehittää informaatiolla?

Onko mieli unessa ajaminen kirjaimellisestikin tasaisen tappavaa vauhtia? Joka tapauksessa se kiistatta hidastaa liikennettä nopeilla alueilla ja arvattavasti lisää onnettomuusriskiä hitailla alueilla. Ja tietenkin se on ristiriidassa minun oman henkilökohtaisen liikennemielikuvani kanssa.

posted by Unknown @ 08:00