Neiti Kettusen puuttuva logiikka
Pidin kovasti kansakoulun ensimmäisestä luokasta. Lupasihan koulu kokonaan uutta polkua tiedon kiehtovaan maailmaan. Mutta pitäminen jäi sitten siihen ensimmäiseen luokkaan. Siitä eteenpäin pelkäsin, inhosin ja vihasin koulua. Vuosikausia, kokonaisen pienen ihmisiän ajan.
Neiti Kettusen puuttuva logiikka käy hyvin esimerkistä selittämään uutta asennoitumistani. Ehkä myös siitä edelleen kehittynyttä toivottomuuden tunnetta vallanpitäjien suhteen.
Minulla oli 'taittovirhe'. Sittemmin on sanottu karsastus, hajataitteisuus ja laiska silmä. Mutta silloin siis 'taittovirhe': oikea silmäni katsoi kieroon.
Taittovirhettäni korjattiin peittämällä suoraan katsova hyvä silmä silmälaseihin kiinnitetyllä valkealla posliinikupilla. Tarkoituksena oli pakottaa kieroon katsova silmä katsomaan suoraan estämällä hyvän silmän käyttö.
Yritin siis katsella maailmaa silmällä, joka katsoi ihan muualle kuin halusin. Silmän optinen akseli ei osunut tarkan näön alueelle, vaan alueelle jossa näkösoluja on harvemmassa. Mahdollisesti jopa sokean täplän alueelle, sillä en näe yhtään mitään juuri siinä kohdassa, johon katson.
Koulussa kirjoitettiin ainakin siihen aikaan paljon kynällä. En nähnyt kynän terää enkä sitä kohtaa johon olin kirjoittamassa. Sensijaan näin - hämärästi - sen mitä olin jo kirjoittanut. Yritin siis ohjata kirjoitustani peruutuspeilin kautta, vieläpä sumean peruutuspeilin. Ja käsiala oli tietenkin sen mukaista.
Neiti Kettunen, kansakoulun opettaja, järkyttyi käsialaani: "
Kurt, miten sinun käsialasi voi olla noin hirveän huono! Katso vaikka Jokkea; hänen käsialansa on ihan hyvä, vaikka hänen toinen silmänsä on kokonaan sokea!"
Luulen, että tähän hyvinkin päättyi luottavainen ja odottava suhteeni kansakoulun kanssa. Eteeni avautui kammottavan pelottava näkymä: olin hyvin tyhmän, ajattelua, älyä ja logiikkaa vailla olevan ihmisen vankina.
Sanoinko neiti Kettuselle: "
Idiootti, etkä tajua että Jokke katselee maailmaa aivan terveellä silmällä. Hän näkee aivan hyvin. Minä katselen silmällä joka ei näe!"?
Enpä sanonut. Se ei ollut tapana siihen aikaan. Lisäksi olin saanut ympäristöön ja aikaan soveltumattoman liian hyvän kasvatuksen. Olin myös sairaalloisen ujo. En siis sanonut yhtään mitään. Korvat punaisina vain kauhistuin eteeni avautunutta tulevaisuudennäkyä: Tuolla ihmisellä ole kykyä tehdä havaintoja eikä ajatella. Seitsenvuotiaalle lapselle se oli aivan järkyttävä havainto.
Silmän peittämishoito toimi sen verran hyvin, että karsastusta ei enää huomaa. Edelleenkään en kuitenkaan näe laiskalla silmällä kirjoittaa tai lukea. Se antaa vain yleiskuvaa. Käsialanikin on jäänyt hirvittäväksi. Siksi mieluummin tekstaan jos kirjoitan käsin.
Edelleenkin minua järkyttää neiti Kettusen käsittämätön logiikan ja ajattelun puute. Ja kuitenkin hänen tehtävänään oli opettaa meille asioita; mm. ajattelua ja logiikkaa. Edelleen minua järkyttää se, että seitsenvuotiaanakin osasin ajatella loogisemmin kuin tämä paljon vartijaksi asetettu aikuinen.
Neiti Kettunen avasi silmäni sille tosiasialle, että meitä hallitsemassa ja johtamassa on aina ihmisiä, joilla ei ole logiikkaa sen vertaa kuin seitsenvuotiaalla. Meitä johdetaan mielikuvilla jotka eivät kestä loogista kriittistä analyysiä. Se on kauhistavaa.
Jos linkkilista ja arkisto eivät näy, klikkaa tästä,
blogin otsikkoa 'mielikuvaelama' tai '<< Home' -linkkiä yllä.
USA kehottaa terroristeja iskemään USA:han
Yhdysvallat julkisti nyt syyskuussa lopultakin oppinsa jonka mukaan se voi tuhota ydinasein vastustajaksi kokemansa valtion tai muun yhteisön joukkotuhoaseet. Ts. Yhdysvallat entistä selvemmin markkinoi ennaltaehkäisevän iskun oppiaan. Samalla USA antoi terroristeille saman oikeuden.Ennaltaehkäisevän iskun oppiin kuuluu USA:n itse itselleen antama oikeutus tuhota viholliseksi kokemansa vastapuolen joukkotuhoaseet. Iskuun riittää USA:n oma usko, luulo, mielikuva siitä että vastapuoli on aikeissa iskeä USA:han, olipa luulo kuinka väärä tai vainoharhainen hyvänsä.
Tutkitaanpa tätä ennaltaehkäisevän iskun oppia tarkemmin:
- Jos joku valtio on vaarallinen, jos pelkää sen hyökkäävän, on opin mukaan oikeus tuhota sen joukkotuhoaseet.
- USA:lla on joukkotuhoaseita ja se on jo ilmoittanut iskevänsä, jos se itse arvelee olevansa uhattu.
- Jokaisella valtiolla tai muulla yhteisöllä, joka ei ole USA:n liittolainen ja jolla on joukkotuhoaseita on perusteltu syy pelätä USA:n ennaltaehkäisevää iskua.
- Näillä valtioilla tai yhteisöillä on USA:n opin mukaan siis täysi oikeus ja syy tuhota USA:n joukkotuhoaseet ennaltehkäisevällä iskulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisesti hyväskyttiin ensi-iskun välttämisen periaate. USA on hylännyt tämän periaatteen ja samalla antanut myös terroristeille luvan iskeä.
USAlla ei pitäisi olla mitään syytä valittaa, jos terroristit noudattavat sen itse lanseeraamaa oppia. - Niin makaa kuin petaa. USA:kin.
Jos linkkilista ja arkisto eivät näy, klikkaa tästä,
blogin otsikkoa 'mielikuvaelama' tai '<< Home' -linkkiä yllä.
Sukiminen III - 'Hyvä veli' on huono veli
Palataanpa jälleen sukimisteemaan; siihen miten apinalauma - ja ihmisyhteisö - järjestäytyy ja viestii rakenteestaan. Ja mitä lauma antaa jäsenilleen.Tähän mennessä on käsitelty seuraavia teemoja:- Apinalauman sisäinen rakenne luodaan sukimalla lauman muita jäseniä. Sukiminen myös viestii jäsenten väliset suhteet muille lauman jäsenille. - Kun laumojen koko sittemmin kasvoi suureksi, sukiminen ei enää riittänyt, tilalle tuli puhe, juoruilu. 'Sukiminen I - Juoruilu on hyvästä', 15.8.2005- Kun yksilö kuuluu laumaan, lauma auttaa jäsentään: Itä-Euroopassa saa hotellihuoneen kun tuntee reseptionistin ystävättären poikaystävän. 'Sukiminen II - Miten saada hotellihuone', 25.8.2005. Meitä ärsyttää, jos hotellihuoneen saa vain jos tuntee jonkun 'lauman jäsenen'. Ja yhtä ärsyttävää on se jos joku saa nenämme edestä työpaikan suhteilla. Kuitenkin suhteet ja tuttavuudet ovat juuri se mekanismi, jolla apina- ja ihmislauma huolehtii jäsenistään. Miksi siis ärsyynnymme aivan normaalista laumaeläimen käytöksestä? Ja miksi ärsyyntymistä jopa pidetään oikeutettuna?
Jo viime kerralla oli puhetta siitä, että nykyisin menestymisen edellytyksenä pidetään verkottumista; pidetään tavoiteltavana sitä, että hakeudutaan mukaan johonkin 'omaan laumaan' ja käytetään hyväksi sen antamia mahdollisuuksia solmia myös liikesuhteita (= sukia sopivia kumppaneita). Laumahan huolehtii omista jäsenistään: Liiketoimet sujuvat, jos on kontakteja; ts. suhteita muihin lauman jäseniin.
Vaikka ihmnisyhteisössä puhuminen (juoruaminen) onkin korvannut apinalauman fyysisen sukimisen, niin alkuperäinen sukimiskäytäntö on - jopa omituisesti - säilynyt ainakin amerikkalaisten nähtävästi suosimassa sanonnassa: 'Jos sinä rapsutat minun selkääni, niin minä rapsutan sinun selkääsi'.
Apina ei ylety sukimaan omaa selkäänsä, ja jos joku kaveri tekee sille palveluksen, se mielellään tekee saman palveluksen kaverille. Molemmathan siitä hyötyvät, eikä se ole edes keneltäkään muilta pois. - Mutta amerikkalaissanonnassa kyse on kuitenkin kai sellaisen palveluksen ja vastapalveluksen tekemisestä, jotka eivät ehkä ihan kestä päivänvaloa.
Omassa suomalaisympäristössämme on samanlainen palvelus-vastapalvelus -käytäntö, joka kiusaa meitä aivan samalla tavoin kuin se hotellihuoneen saaminen: kyse on tietenkin 'hyvä veli' -pelaamisesta. Siinä pieni piiri hoitaa aisiat omassa keskuudessaan tuomatta asioita julkiseen käsittelyyn ja päätöksentekoon. Mutta siinäkin on kyse vain verkottumisesta, eli laumaeläimen normaalista käytöksestä. Ja silti se kiusaa niitä, jotka eivät kuuluu samaan piiriin.
Huomionarvoisaa 'hyvä veli' -käytännössä okin se, että kyse ei ole koko lauman edusta. Normaali sukiminen, laumahierakian rakentaminen ja lauman jäsenten huomioonottaminen saattaa siis saada sellaisiakin muotoja, että kyse ei enää olekaan koko lauman edusta, vaan kyse onkin pienen klikin tai vain parin jäsenen henkilökohtaisesta edusta. Siksi koko lauma ei katsokaan klikkiä hyvällä, vaikka äkkiä katsoen kyse muka olikin normaalista laumasukimisesta.
Emme pidä siitä että työpaikan saa vain suhteilla tai hotellihuoneen saa vain tuntemalla reseptionistin tuttavan sen vuoksi, että emme itse kuulu siihen pikkulaumaan, joka palveluita niin saa. Koemme kuuluvamme Suomen kansan laumaan, ja odotamme kaikki saavamme tässä laumassa samat lauman palvelut samoin ehdoin.
Myös Suomen lauma itse - Suomen valtion ja kuntien viranhaltijat - virkansa puolesta edellyttävät kaikkien lauman jäsenten saavan samat palvelut. (Oi miten sinisilmäistä! Olisipa niin käytännössäkin!) Siksi Suomen valtio - esim. rikoslaki - ei katso hyvällä sitä, että liikeasioita hoidetaan kulissien takana, pienen piirin keskuudessa: 'Raavi sinä minun selkääni, niin minä raavin sinun', jättää valtion edun huomioonottamatta.
Ison lauman etu on pitää pikkuklikit kurissa. Siksi ison lauman jäsenet oikeutetusti paheksuvat pikkuklikkien yrityksiä päästä hyötymään ison lauman kustannuksella. Isossa laumassa on kuitenkin parempi turva hädän hetkellä kuin pienessä.
Kunhan ison lauman hallitus vain ymmärtäisi ihan aikuisten oikeesti ajaa koko lauman etua!
Jos linkkilista ja arkisto eivät näy, klikkaa tästä,
blogin otsikkoa 'mielikuvaelama' tai '<< Home' -linkkiä yllä.
